Tänään tutustuin Harri Hämäläiseen. Hän on tehnyt väitöskirjaansa vuodesta 2008. Aluksi olimme opiskelijan diplomityötä, Learning Styles -ohjelmaa, koskevassa palaverissa. Kyseessä on opiskelijoiden käyttämä palvelu, jossa tehdään testejä ja kyselyitä oppimistyyleihin liittyen. Näin opiskelija saa täsmällistä tietoa oppimistyylistään, ja opettaja saa tilastotietoa kurssiensa oppilaista ja voi tarvittaessa kehittää opetusmenetelmiään sopivaan suuntaan. Ohjelma luokittelee oppilaat oppimistyylien perusteella esim. joko visuaalisiksi (suosivat visuaalisia esityksiä) tai verbaalisiksi (suosivat kirjoitettuja ja puhuttuja esityksiä) ja aktiivisiksi (oppivat tekemällä asioita toisten kanssa) tai reflektiivisiksi (oppivat pohtimalla asioita yksin) . Palaverissa keskusteltiin mm. käyttöliittymän kehitystä vaativista asioista.














Harri on ollut LUT:lla töissä vuodesta 2000, ja opiskelun täällä hän aloitti 1998. Hän on ehtinyt työskennellä monenlaisten projektien parissa tekstareista opintojen suunnittelun helpottamiseen. Onpa hän ollut vaihdossa ulkomaillakin kertaalleen ja toisen kerran töissä.

2000-luvun alkupuolella Harri oli mukana projektissa, jossa kehitettiin ohjelma, joilla tekstiviestillä voitiin tilata sähköpostiin dokumentteja. Näin luennolla tai seminaareissa voitiin tilata lisätietoa tai vaikka diaesitys itselle sähköpostiin lähettämällä viesti tiettyyn numeroon.

Jälleen kerran törmään RFID-tekniikkaan. Harri oli nimittäin tutkimassa RFID:n hyödyntämistä lääketeollisuudessa: yksilöidyt lääkepakkaukset ovat paljon vaikeampia väärentää, kun tuotteen alkuperä ja kaikki tuotanto- ja toimitusketjun vaiheet ovat tiedossa. Lisäksi Harri oli osallisena Mobilding- ja Mobtool-projekteissa, joissa tutkittiin RFID:n hyödyntämistä rakennusteollisuudessa(lisää edellisissä postauksissa). Monet aiemmin haastattelemani työntekijät ovat myös olleet näissä mukana.

Opiskeluun liittyviä ohjelmia kehittämässä Harri on ollut useita kertoja, joten hänen väitöskirjansakin liittyy tähän. Hän kehitti vuosituhannen alussa sovellusta, jolla luennoilla ja muissa esitystilaisuuksissa voidaan lähettää luennoitsijalle kysymyksiä kesken esityksen. Kysymykset näkyvät kaikille valkokankaalla, mutta ovat kuitenkin nimettömiä, mikä alentaa kynnystä kysyä epäselvistä asioista. Tätä kehitystyötä Antti Knutas on jatkanut eteenpäin viimeisen vuoden aikana. 2005 valmistuneena diplomityönään Harri teki opintojensuunnittelujärjestelmän, joka oli pari vuotta käytössä yleisesti tietotekniikan laitoksella.

Väitöskirjassa pyritään parantamaan ja helpottamaan opetusta ja opiskelua. Työ on opiskelijakeskeinen, ja e-portfoliot ovat tärkeä osa sitä. Näin painottuu opiskelijan aktiivinen rooli oppimisessa.









Oheisen kaavion eri vaiheisiin on kuhunkin sopivia ohjelmia. Teollisuuden vaatimuksista saa selvää eräänlaisella hakukoneohjelmalla, joka hakee työpaikkailmoitusten toistuvia sanoja. Näin voidaan kartoittaa erilaisten vaatimusten yleisyyttä. Jos esimerkiksi ohjelmaan syöttää haun “HTML”, esiin tulee kyseisen sanan lisäksi mm. sanat CSS ja JavaScript. Huomataan, että monissa HTML-koodauksen taitoa vaativissa työpaikoissa vaaditaan myös näitä muita taitoja. Tämä tieto voi lisätä motivaatiota (“Mitä minä muka tällä taidolla teen?” -lauseisiin vastauksia) ja auttaa opintojen suunnittelemisessa. Nyt ohjelma näyttää tuloksissa tavallisia sanoja kuten “ei” ja “ja”, mutta tällaisia sanoja rajataan pois tekemällä varastoa olennaisista sanoista, joita ovat sekä tekniset taidot (HTML, JavaScript, englannin kieli...) että työntekijän ominaisuudet (avoimuus, asiakasystävällisyys...).

Yliopisto taas on tehnyt kurssien kartoitusta, sillä opinto-oppaan esittelytekstit eivät aina kerro kaikkea kurssien sisällöstä. On tehty kyselyitä työllistetyille, joissa kartoitetaan työelämässä todellisuudessa tarvittuja taitoja ja ominaisuuksia suhteessa yliopiston tarjoamiin ja kehittämiin taitoihin. Monet voivat kokea tarvinneensa esim. ruotsia vähemmän kuin mitä yliopisto on opettanut.

Luentojen palautejärjestelmä sijoittuu kaaviossa opiskelijan ja yliopiston väliin, samoin kuin vertaisarviointijärjestelmä opiskelijoiden töille. Jälkimmäisen avulla opiskelijat tarkastavat toistensa työt ja esittävät parannusehdotuksia. Näin oppimista tapahtuu varsinaisen työn jälkeenkin ryhmässä. Opiskelijan osaa kaaviossa edustaa Learning Styles -ohjelma, harjoituspäiväkirja ja opintojen suunnittelujärjestelmä. Olennaista onkin, että oppilas oppii itse aktiivisesti aiemmin oppimaansa arvioiden ja itseään tarkastellen.