Mobiililaitteita ja käyttäjäkeskeisyyttä

Tänään vietin aikaa Antti Knutaksen seurassa. Hän on opiskellut LUT:ssa kuusi vuotta ja muutama kuukausi sitten hän aloitti diplomityön tekemisen. DI-tutkinnon jälkeen hän haluaa jatkaa opiskeluaan täällä. Välillä Antti on toiminut kurssiassistenttina. LUT:n hän kokee mukavaksi opiskelu- ja työpaikaksi: kurssikoot ovat usein sopivan pieniä, luovia työntekijöitä ymmärretään ja tuetaan, kursseihin panostetaan kunnolla ja käytännön osaamista pääsee hyvin harjoittelemaan. Hän sanookin LUT:n olevan “suosikkityöpaikkansa”. Yliopistolla on myös monenlaista osaamista projekteihin.















Viime vuonna Antti oli LUT:lla kesätöissä. Hän loi oppimisen avustusjärjestelmän, jonkatapaista Harri teki osana väitöskirjaansa (blogissa aiemmin). Harrin versio toimi vain kannettavassa, mutta Antin versio toimii kännyköilläkin web-selaimella. GuruPlug -Linux-minitietokoneessa on sisäänrakennettu WLAN-tukiasema, joten laitteet voivat ottaa suoraan siihen yhteyden. Ohjelma on siis luennoille tarkoitettu avoimen lähdekoodin järjestelmä, jolla oppilaat voivat esittää nimettömiä kysymyksiä esityksen aikana. Näin kysymiskynnys alenee, ja kysymykset voidaan käsitellä järjestyksessä esityksen loputtua. Sitä paitsi on parempi, että kysymykset voi esittää esityksen aikana, muutenhan ne unohtuvat helposti. Kysymykset heijastetaan adpaterin ja projektorin avulla erilliseksi esitykseksi. Ohjelmaa on käytetty kesäkoulussa ja konferenssissa, ja se osoittautui varsin toimivaksi.


Ohjelman näkymä yleisön edessä








Ohjelman näkymä mobiililaitteella






Guru Plug -tietokone







Diplomityönään Antti tekee rakennusteollisuuden sähköistä tarkastuslistaa Android-laitteille. Se muistuttaa tarkastuslomakkeita, jotka nykyään ovat paperisia dokumentteja rakennuksen osien huolloista jne. Näin laadunvalvonta voi helpottua merkittävästi, vaikka idea saattaa vaikuttaakin ihan tavalliselta. Ohjelma auttaa osaltaan siirtymistä paperittomaan toimistoon, onhan se kätevämpää, kun kaikki tieto on sähköisenä helppoa siirrettävää, säilytettävää ja löydettävää. Ohjelman listoihin voi myös liittää kuvia. Ei ole vielä varmaa, tuleeko sovelluksesta kaupallinen vai ei. Ohjelma hyödyntää viestijonotekniikkaa ja hajautettuja tietokantoja.

Code Campissa 2011 Antti kumppaneineen voitti Greendel-ohjelmalla, joka auttaa sähkönkulutuksen pienentämisessä. Imagine Cupin semifinaaleissa tiimi sijoittui toiseksi. Ohjelma seuraa reaaliaikaisesti kodin sähkönkulutusta ja tallentaa historian. Tieto menee netin kautta pilveen, josta tiedot tulevat laskelmineen käyttäjälle. Ohjelma nimittäin näyttää sähkön hintalaskelmia ja kaavioita. Tiedot saa kännykälle, selaimelle ja työpöytäohjelmalle. Myös Facebook on mukana: kavereita voi haastaa säästämään sähköä. Kaiken lisäksi ohjelmalla voi hallinnoida sähkölaitteita, jos pistorasiaan laittaa välikappaleen. Sähkökeskukseen laitetaan Greendel-laite, jossa on nettitikku-yhteys palveluun. Mallikappale rakennettiin Code Campissa itse käsin. Sekin näyttää lukemia kosketusnäytöllään, ja hallinnointi hoituu helposti itse laitteella.


Greendel-laite







Vuonna 2009 Antti ja muut voittivat Code Campin Lounasmagneetti-ohjelmalla, jolla voi kutsua kavereitaan lounastamaan napinpainalluksella. Android-sovellus toimii kartan ja kaverisysteemin avulla. Nykyään Google Latitude edustaa hieman samantapaista ohjelmaa, vaikkakin laajemmin eri tarkoituksissa.

Lisäksi Antti on tehnyt sukulaisensa automaatiofirmalle teollisuuden valvontajärjestelmän (ei yliopistoprojekti), jota firma markkinoi lisäpalveluna. Ohjelma kerää tietoa eri mittareista ja kasaa tiedot yhteen. Sovelluksen nimi on logiikkaweb.

Iltapäivällä tutustuin tutkijaopettaja Kari Heikkiseen. Hän on ollut LUT:lla töissä vuodesta 1996. Nyt hän opettaa käyttäjäkeskeistä suunnittelua, käyttöliittymiä ja informaatioverkostoja (joiden opetuksessa mukana ovat myös kaksi muuta osastoa). Lisäksi hän on pitänyt seminaari- ja johdatuskursseja. Ajasta karkeasti arvioiden puolet kuluu opetukseen, yli neljäsosa tutkimukseen ja loput yliopiston hallinnollisiin ja muihin toimintoihin.

Opiskelijana LUT:lla Kari oli 1990-luvun alusta lähtien. 1999 valmistuneen diplomityönsä hän teki verkon palvelujen laatuun liittyen. Kyse on tietoliikenteestä ja palvelulaadun mittausparametreista. 2005 valmistunut väitöskirja sen sijaan käsitteli käyttäjäkeskeistä personoinnin hallintaa. Tämä tarkoittaa esim. käyttöliittymän muokkaamista persoonalliseksi käyttäjän mieltymysten mukaan. Karin työ oli lähinnä konseptuaalista ja deskriptiivistä eli kuvailevaa, mutta myöhemmin hänen töidensä pohjalta tehtiin diplomityönä personoinnin hallintatyökalu.

Nykyään Kari tutkii käyttäjäkeskeisyyttä. MoMUPE-projektissa esimerkiksi luotiin ympäristön huomioivia pelejä käyttäjäkeskeisin periaattein. Peleissä esim. sää, lämpötila ja sijainti vaikuttivat pelin kulkuun. Erilaisia konsepteja oli useita, ja ideointi tapahtui yhdessä pelaajien kanssa. Heitä rekrytoitiin ja haastateltiin, jolloin loppukäyttäjäryhmän toiveet ja kiinnostukset huomioitiin heti alussa. Tämä onkin tärkeää, sillä jos käyttäjät otetaan mukaan aikaisessa vaiheessa, tuotteella voi olla suurempi todennäköisyys menestyä. Samalla huonot ideat karsiutuvat, ja turhaa työtä vältetään.

Samalla tavoin on toiminut esim. JamMo-projekti (lisää aiemmin blogissa), jossa Karikin on mukana. Myös virtuaalista nuorisotilaa ja MS-potilaiden kuntoa ylläpitävää sovellusta on kehitetty. Kaikessa kehityksessä tärkeää on ensinnäkin rajata kohderyhmä tarkasti (esim. enemmän pelaavat, vähemmän pelaavat, vanhukset, lapset...) ja toiseksi vastaanottaa näiden mielipiteitä ja näkemyksiä mahdollisimman monessa tuotteen/sovelluksen luomisvaiheessa.

LUT:ia Kari pitää hyvänä työpaikkana: labrassa on loistava yhteishenki. Negatiivisena puolena ovat pienestä koosta johtuvat pienet resurssit, joten tiettyihin asioihin ei aina voida keskittyä yhtä tarkasti kuin suuremmissa yliopistoissa. Kari on mukana kehittämässä opetusta Jarin ja Jounin kanssa mm. Code Campien, opetusmenetelmien ja muiden opetukseen liittyvien tutkimusteemojen puitteissa.