Tiistaina vietin tunnin pari Petri “Hevi” Heinilän seurassa. Hän on assistentti ja jatko-opiskelija, joka on tehnyt pari vuotta väitöskirjaansa. Tutkittavana ovat tietoliikenneohjelmistot, erityisesti hajautetut tietojärjestelmät ja hajautettu kommunikointi. Väitöskirja käsitteleekin viestijonoja.
Tavallisesti ohjelma, esim. nettiselain, ottaa suoraan yhteyttä palvelimeen, mutta viestijonon tapauksessa ohjelman viesti menee palvelimelle jonon kautta. Näin väliin lisätään kolmas osapuoli. Etuna tässä on virheidenhallinta: jos esimerkiksi bluetoothia käyttävä laite siirtyy kantaman ulkopuolelle hetkeksi, säilyy viesti vähän aikaa jonossa, joten kommunikaatio jatkuu samasta pisteestä. Haittapuolena ovat hitaus, resurssien kulutus ja uusi ohjelmistorajapinta, joka aiheuttaa muutoksien tarvetta. Toisaalta ympäristön uudelleenkonfiguroituminen on myös etu, kun voidaan lisätä kommunikaation lisäominaisuuksia.
Hevi on ollut mukana myös OVOPS-projektissa, jossa C++-kielelle luotiin tietoliikennekirjastoa, joka tukee tehtäväpohjaista kerrosarkkitehtuuria ja itsenäisesti toimivia tehtäviä. MOSES-projektissa (Mobility and Services) kehitettiin tietoliikenneohjelmistoja UML-kielelle sopivaksi. Myös 4G-projektissa oli kyse UML-malleista. Näistä jutuista en itse tajua kyllä yhtään mitään. Hankintaprojektissa C++:aa parsittiin, jotta voitaisiin luoda testitapausohjelmia ohjelmankehityksen avuksi. Normaalisti nämä ohjelmat luodaan kokonaan käsin koodaamalla, mutta Hevi pyrkii tekemään niistä automaattisia. Testitapausohjelma on siis sovellus, joka testaa ja etsii vikoja kehitteillä olevasta ohjelmasta.
MOBISERV (http://mobiserv.eu) sen sijaan on yleistajuisempi EU-projekti, jossa Pekka Jäppinenkin (aiemmin blogissa) on mukana. Hevi ja Pegax järjestävätkin kesäkoulun aiheesta. Projektin tavoite on tukea vanhusten itsenäistä elämää tietotekniikan avulla. Pekka suunnittelee tässä tietoliikennettä.
Tavallisesti ohjelma, esim. nettiselain, ottaa suoraan yhteyttä palvelimeen, mutta viestijonon tapauksessa ohjelman viesti menee palvelimelle jonon kautta. Näin väliin lisätään kolmas osapuoli. Etuna tässä on virheidenhallinta: jos esimerkiksi bluetoothia käyttävä laite siirtyy kantaman ulkopuolelle hetkeksi, säilyy viesti vähän aikaa jonossa, joten kommunikaatio jatkuu samasta pisteestä. Haittapuolena ovat hitaus, resurssien kulutus ja uusi ohjelmistorajapinta, joka aiheuttaa muutoksien tarvetta. Toisaalta ympäristön uudelleenkonfiguroituminen on myös etu, kun voidaan lisätä kommunikaation lisäominaisuuksia.
Hevi on ollut mukana myös OVOPS-projektissa, jossa C++-kielelle luotiin tietoliikennekirjastoa, joka tukee tehtäväpohjaista kerrosarkkitehtuuria ja itsenäisesti toimivia tehtäviä. MOSES-projektissa (Mobility and Services) kehitettiin tietoliikenneohjelmistoja UML-kielelle sopivaksi. Myös 4G-projektissa oli kyse UML-malleista. Näistä jutuista en itse tajua kyllä yhtään mitään. Hankintaprojektissa C++:aa parsittiin, jotta voitaisiin luoda testitapausohjelmia ohjelmankehityksen avuksi. Normaalisti nämä ohjelmat luodaan kokonaan käsin koodaamalla, mutta Hevi pyrkii tekemään niistä automaattisia. Testitapausohjelma on siis sovellus, joka testaa ja etsii vikoja kehitteillä olevasta ohjelmasta.
MOBISERV (http://mobiserv.eu) sen sijaan on yleistajuisempi EU-projekti, jossa Pekka Jäppinenkin (aiemmin blogissa) on mukana. Hevi ja Pegax järjestävätkin kesäkoulun aiheesta. Projektin tavoite on tukea vanhusten itsenäistä elämää tietotekniikan avulla. Pekka suunnittelee tässä tietoliikennettä.
MOBISERV-projektin robotti
Koska normaalit arjen asiat ovat usein vanhuksille vaikeita, tietotekniikkaa, sekä koneita että ohjelmia, luodaan avuksi jokapäiväisiin toimintoihin. Keskeinen asia on assistenttirobotti. Sen avulla hoidetaan viestintää: videokonferensseja hoitajien, sukulaisten ja muiden kanssa, puheluita Skypen välityksellä sekä mahdollisia hätäpuheluita hätäkeskuksiin ja hoitohenkilökunnalle. Hätäpuhelun robotti osaa soittaa automaattisesti, jos vanhuksen älyvaatteen kiihtyvyysanturit kertovat kaatumisesta. Vaatteet tarkkailevat myös pulssia ja hengitystä. Muistihäiriöstä kärsiviä robotti muistuttaa syömään ja juomaan kannustavasti eikä nalkuttavasti: se voi esim. kysyä, miltä ruoka maistuu. Kauko-ohjaus on mahdollinen, ja robotin tulee löytää vanhus kutsuttaessa. Tällä hetkellä autettavan luo suunnistaminen on tosin hieman ongelmallista, onhan ympäristön tunnistaminen asia erikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti